Tietoa suitsukkeista
 
Historia
Suitsukkeet eri kulttuureissa
Mitä suitsuke on?
Suitsukkeiden eri tyypit (tuoksuryhmät)
Suitsukkeiden eri muodot
Suitsukkeet eri huoneissa
Suitsukkeet eri mielialoihin
Suitsukkeet eri vuodenaikoihin


Historia
Historiaa suitsukkeista
Suitsuke, aromaattinen tuoksu, on ollut mukana ihmisen elämässä aikojen alusta saakka. Koska ihminen eli kauan hyvin lähellä luontoa, hän käytti luonnollisesti myös sen antimia sekä ruumiillisen, että henkisen hyvinvointinsa avuksi. Pelkästään lääkinnässä kasveja hyödynnettiinkin tiedettävästi jo noin 20 000 vuotta sitten; sen sijaan kasvien henkinen, rituaalinen merkitys voidaan jäljittää aina sadan tuhannen vuoden taakse. Suitsukkeiden käytölle alkusysäyksen antoi luonnollisesti tulen keksiminen. Paitsi että tuli loi lämpöä ja turvaa pedoilta, sen myötä keksittiin polttaa myös aromaattisia kasveja, niin tunnelmallisena elementtinä, parantavana aineena kuin rauhoittumisen lähteenäkin. Luonnonlääkintäkulttuurin kautta suitsukkeiden käyttö siirtyi shamaaneille, jotka yrttilääkitsemisen ohella tallensivat jatkuvasti tietoa eri yrttien käyttöominaisuuksista. Shamaanien arvokkaan aseman vuoksi myös aromaattisia kasveja alettiin vähitellen pitää lahjoina jumalilta. Näin suitsukkeet siirtyivät myös uskonnolliseen maailmaan; rituaalisuitsukkeiden savu nähtiin rukouksia ylös taivaisiin kuljettavana voimana, joka vei pyyntöjä ihmisiltä mukanaan, samalla puhdistaen näiden mieltä ja sielua. Samankaltaisesti suitsukkeet nähdään edelleen monissa uskonnoissa ja näiden riiteissä, mm. katolilaisuudessa, buddhalaisuudessa, juutalaisuudessa ja shintolaisuudessa.
 
Suitsukkeiden tärkeä asema ulottui sittemmin lähes kaikkien varhaisten kulttuurien alueille. Aikoina, jolloin kansakunnat idässä muutenkin rakentuivat pääosin yrttien ja mausteiden kaupalle, tuli myös suitsukkeista kallisarvoista ainetta. Kristityt muistanevat Raamatunkin kertovan Jeesus-lapselle tuoduista lahjoista yhden olleen suitsuketta, pyhää savua, joka ei kalvennut kullankaan rinnalla. Suitsukkeiden käyttö vakiintuikin useimmissa kulttuureissa osaksi nimenomaan jumalallisia, arvokkaita juhlamenoja.


Suitsukkeet eri kulttuureissa

Maustekaupan laajenemisen myötä myös suitsukkeet siirtyivät hiljakseen ympäri itää: ensin Egyptistä Kreikkaan, sitten Kreikasta Roomaan ja suurten valtakuntien myötä jälleen ympäri koko maailman. Antiikin Kreikassa suitsukkeet saivat uskonnollisen asemansa lisäksi jalansijaa myös lääketieteen saralla. Esimerkiksi Hippokrates ylisti suitsukkeiden voimaa parantavana aineena. Roomassa suitsukkeita käytettiin puolestaan oman itsensä hajustamiseen: vaatteisiin, hiuksiin ja vartaloon. Intiassa suitsukkeet saivat aivan erityisen aseman, sillä niiden katsottiin lisäävän ihmisen jumaluutta, sattvaa, ja ylläpitävän tämän sielun harmoniaa. Suitsukkeet tulivatkin tärkeäksi osaksi temppeleiden toimintaa: hindu-temppelit tehtiin usein suitsukepuusta ja tunnettiin nimellä "tuoksujen talo". Myös esimerkiksi Kama Sutra huomioi suitsukkeet yhtenä tärkeänä aistillisena elementtinä, joka olennaisesti kuului myös seksuaalisuuden maailmaan.
 
Muinaisessa Kiinassa tuoksuja pidettiin elämän eliksiirinä, kun taas tuli oli puhdistava elementti. Suitsuke siis yhdisti nämä kaksi, ja täten piti hyvät henget lähellä. Buddhismin kautta suitsukkeiden polttamisen perinne rantautui 500-luvulla myös Japaniin, jossa suitsukkeita käytettiin aistien kohottamiseen ja hallintaan. Suitsukkeille perustettiin jopa erityisiä kouluja, joissa suitsukkeiden käyttöä käytiin läpi buddhalaiselta pohjalta. Buddhalaisuudessa suitsukkeiden käyttö onkin ollut mukana alusta alkaen monestakin syystä. Japanilaiset juhlistivat mm. vuodenaikojen vaihtumista erilaisin suitsukkein ja käyttivät suitsukkeita uskonnollisesti uusille hengellistymisen tasoille pääsemisekseen. Japanilaiset jakoivat suitsukkeet myös tiukasti kahteen kategoriaan: niihin, joita poltettiin omaksi nautinnoksi ja niihin, joita uhrattiin Buddhalle.
Suitsukkeet eri kulttuureissa

Myös toisenlaisissa varhaisissa kulttuureissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikoiden intiaanien keskuudessa, alkuperäiskansat käyttivät suitsukkeita seremonioissaan. Tuolla yleisimmät lääkeaineet syntyivät yrteistä kuten salviasta (sage), seremonialliset suitsukkeet puolestaan tupakasta ja tuohesta. Mayat, inkat ja atsteekit käyttivät suitsukkeista hyväkseen erityisesti kopaalia, jota inkat mm. uhrasivat auringonjumalalleen suurimpana lahjanaan.
 
Arabiassa intohimo suitsukkeisiin levittäytyi jokaiselle elämän alueelle. Suitsukkeilla juhlittiin perhetapahtumia, kuten lapsen syntymää ja häitä, mutta niitä poltettiin myös illanvieton ratoksi. Islamilaisuudessa suitsuke näytteli suurta osaa; moskeijoiden rakennuksessa käytettiin profeetta Muhammedin lempisuitsuketta, myskiä (musk), jonka tuoksu vapautui auringon paahtaessa moskeijaa. Ruusun (rose) tuoksu tuli sittemmin tärkeäksi osaksi islamilaista kulttuuria, kun ruusuvedestä muodostui uskonnollisten rituaalien peruselementti. Samaisesta, ristiretkeläisten länteen tuomasta ruusuvedestä pohjaa myös oma parfyymiperinteemme. Tätä perinnettä hallitsi Euroopassa pitkään Italia. Yläluokan väki tukikin parfyymikauppaa kaikin keinoin: tuoksuja lisättiin niin hansikkaisiin kuin kenkiinkin. Jopa eliitin käyttämä raha hajustettiin. Suitsukkeita, yleensä yrttiseoksia, myytiin myös apteekeissa, sillä ihmiset uskoivat, että tuoksut suojasivat sairauksilta. 1700-luvulla suitsukkeiden ja hajusteiden suosio siirtyi Italiasta Ranskaan, missä monet kaupungit ottivat hienojen parfyymien valmistamisen omakseen.
 
1800-luvulla moderni lääketiede alkoi syrjäyttää suitsukkeiden käyttöä ja erotti ikiaikaiset lääkintätapamme marginaaliseksi ja väheksytyksi ilmiöksi. Vasta sata vuotta myöhemmin palasivat suitsukkeet taas lääketieteeseen, nyt nimellä "aromaterapia". Verrattuna ihmiskunnan varhaisiin aikoihin on nykyihminen onnistunut kuitenkin erkaantumaan ympäröivästä luonnostaan niin, että ikiaikaisten luonnonyrttien käyttäminen ei tunnu enää soveltuvan tämän elämänrytmiin. Tuoksujen aistimiseen käytettävä osa on kuitenkin yksi vanhimmista aivojemme alueista, joten tuoksuilla kuuluisi olla meille tärkeä merkitys jo pelkästään biologisesti. Vaikka hajuaistimme ei enää määrää selviytymistämme, on tuoksujentäyteinen ympäristö ihmiselle edelleen tärkeä. Tämän voi huomata tuoksujen voimasta vielä nykyisinkin; ne kykenevät herättämään ajatuksia ja muistoja, vaikuttamaan tunnetiloihimme ja mielen hyvinvointiin, tai auttamaan rentoutumaan. Nykyisin hengitysilmamme on kuitenkin täytetty teollisilla myrkkykaasuilla, eikä luontainen tuoksujen täyteinen maailma ole enää ulottuvillamme. Suitsukkeiden lempeä tuoksu voi luoda kuitenkin pienen tuoksujen maailmamme, ja antaa aikaa rauhoittumiseen savun kohotessa korkeuksiin niin kuin aikamme alussa. Luonto voi siis yhä elää lähellämme, rikastuttaa elämäämme ja inspiroida meitä aistiemme kautta, jos niin haluamme.


Mitä suitsuke on?
 
Suitsukkeeksi kutsutaan yleensä aromaattista ainetta, joka palaessaan levittää ympäristöönsä tuoksua. Oikeastaan suitsuke on kuitenkin itse tuo aine, ei vain savu. Aiemmin suitsuketuotteita tehtiin sekä kasveista että eläinperäisistä materiaaleista, mutta nykyisin kaikki suitsukkeet ovat kasvipohjaisia. Suitsuke-aines voi olla joko pihkaa, kaarnaa, yrttiä, maustetta tai öljyä. Tekoprosessissa ainekset kuivataan ja hienonnetaan jauheeksi tai vaihtoehtoisesti sekoitetaan tahnaksi. Yleensä suitsuke on sekoitus useampaa kuin yhtä ainetta, esimerkiksi jotain pihkaa, yrttiä ja öljyä. Kasvin osista suitsukkeisiin voidaan käyttää lähes kaikki juurista lehtiin, siemenistä terälehtiin ja hedelmistä kukkiin. Näin ollen erilaisia kasvisekoituksia voikin olla suitsukemaailmassa satoja erilaisia, ja näin myös aromien skaala muodostua varsin laajaksi. Palamisen mahdollistamiseksi on tuoksuseokseen lisättävä tekovaiheessa vielä jotain kemiallista ainetta, joka yleensä on salpietaria (kaliumnitraatti). 
 
 Suitsukkeita   

Suitsukkeiden eri tyypit (tuoksuryhmät)
 
Tuoksuryhmät voidaan jakaa pääpiirteissään kuuteen erilaiseen pääryhmään:

Kukka:
Kukkaisiin tuoksuihin kuuluvat nimensä mukaisesti tuoksuvat kukat kuten laventeli (lavender), ruusu (rose), orvokki (violet), ylang-ylang ja jasmiini (jasmine). Kukkaisen tuoksuryhmän aromit kattavat koko tuoksujen skaalan: aina lempeästä, hienoisesta tuoksusta vahvaan ja sensuelliin saakka. Kukkaiset tuoksut ovat yleisesti ottaen makeita ja miellyttäviä.

 
Hedelmä:
Hedelmäisiin tuoksuihin kuuluvat mm. citronellan, omenan (apple), appelsiini (orange), kookospähkinän (coconut) ja persikan (peach) tuoksut. Hedelmäiset tuoksut toimivat suitsukkeina pääosin energiaa antavina ja piristävinä.

 
Yrtti:
Yrttisiin tuoksuihin kuuluvat yrttikasvit, esimerkiksi salvia (sage), sitruunaruoho (lemongrass), camomilla (camomile) ja lääkealoe (aloe vera). Yrttiset tuoksut ovat raikkaita ja niillä on hyvin monia käyttötapoja.

 
Puu:
Puu-tuoksuihin kuuluvat monet metsän tuoksut. Näitä ovat esimerkiksi santeli (sandal), seetri (cedar), mänty (pine) agarwood ja eukalyptus (eucalyptus). Puutuoksut ovat maanläheisiä ja rauhoittavia. Niitä käytetäänkin laajalti esimerkiksi meditoinnissa. Yhdisteltyinä tuoksut saavat aikaan metsäisien aromien maailman.

 
Pihka:
Pihkaisiin tuoksuihin kuuluvat vahva-aromiset, persoonallisen tuoksuiset pihka-aineet eli hartsit. Näitä ovat mm. frankinsenssi (frankincense), mirha (myrrh) ja lohikäärmeenveri (dragon blood).
  

Mauste:
Mausteisiin tuoksuihin kuuluvat nimensä mukaisesti monet mausteet. Kuten kaneli (cinnamon) ja rosmariini (rosemary), neilikka (clove). Mausteisten tuoksujen valikoima kattaa niin lämpimät ja lempeät tuoksut kuin pikantit ja raikkaatkin. Mausteiset tuoksut sopivat erityisen hyvin talven pimeisiin iltoihin.


Suitsukkeiden eri muodotEri muotoisia suitsukkeita
 
Suitsukkeita voi olla monenmuotoisia. Yleisimpiä muotoja ova tikut, kartiot (cone) ja spiraalit. Japanissa suitsukeperinteeseen kuuluvat myös ns. tuoksupallot. Kotona käytettävät suitsuketikut on yleensä tehty bambupuusäleestä, joka on päällystetty suitsukejauheella. Suitsuketikku voidaan tehdä myös ilman bambupuusälettä, jolloin sitä kutsutaan dhoop suitsukkeeksi. Kartiot ja spiraalit ovat puhdasta suitsuketahnaa, joka on joko painettu muotin läpi kartioiksi tai kierretty suitsukepötköistä spiraaleiksi. Tämän vuoksi suitsukkeita voi olla myös muita muotoja. Samaan tapaan tehdään myös kirkkojen rituaalikynttilät, joissa käytetään jotakin aromaattista ainetta.
 
Alustakseen suitsuke tarvitsee aina paloturvallisen telineen. Jokaiselle mallille onkin kehitetty niille optimaalisia alustoja. Jo lähtökohtaisesti tikut vaativat vaatimattomamman telineen, kuin muut mallit; ne ovatkin helppoutensa vuoksi ylivoimaisesti suosituimpia suitsukkeita. Kartioiden ja spiraalien etuina on puolestaan niiden pitkä palamisaika.

Suitsukkeiden käyttötapoja ja tarkoituksia eri huoneissa
 
Olohuone
 
Olohuone on huone, jossa jokainen perheenjäsen voi viettää aikaa. Olohuoneessa voi makoilla sohvalla, katsoa tv:tä, kuunnella musiikkia tai muulla tavoin oleilla ja viihtyä. Se on myös huone, johon tuodaan vieraat, ja joka ilmaisee olemuksellaan asukkaidensa persoonaa ja elämäntapaa. Siksi olohuoneen täytyy olla mukava ja käytännöllinen, mutta myös tyylikäs ja puoleensavetävä. Olohuoneen suitsukkeet kannattaa valita sen käyttäjän ja kulloisenkin aktiviteetin mukaan. Esimerkiksi lapset pitävät eniten hedelmäisistä tuoksuista, kuten kookoksesta (coconut), persikasta (peach) tai omenasta (apple). Normaaliin arkikäyttöön varma valinta on kuitenkin mielummin hieno kukkainen tai sitrushedelmäinen tuoksu. Orvokki (violet) esimerkiksi toimii hyvin ruusun (rose) kanssa. Kuumana kesäpäivänä taas sitrushedelmäinen tuoksu on suositeltavin, sillä se tuo huoneeseen raikkautta ja antaa siellä oleilijoille energiaa.
 
Olohuonetta kannattaa käyttää myös rentoutumiseen erityisesti raskaan päivän jälkeen. Esimerkiksi santelipuu (sandalwood) tai jasmiini (jasmine) ovat hyviä tuoksuja vapauttamaan stressiä nopeasti. Jo vartin hiljaisuus suitsukkeen kanssa riittää ja nostaa energiaa täydellisen uupumuksenkin hetkellä. Illalla olohuoneesta voi luoda tunnelmallisen, miellyttävän rauhoittumistilan syvillä, lämpimillä tuoksuilla tai raskailla pihkaisilla aromeilla. Hiljaiseen, rauhalliseen iltaan vanilja (vanilla) on täydellinen; seurassa viihtymiseen sopii jokin maanläheinen tuoksu, esimerkiksi patchouli. Talvi-iltojen iloksi sopivat mausteiset aromit, kuten neilikka (clove) tai kaneli (cinnamon). Mikäli olohuoneessa on takka, kannattaa sitä käyttää hyväksi suitsukkeiden polttamisessa. Jos takkaa ei ole, voi suitsukkeiden ympärille luoda palavista kynttilöistä symbolisen tulen.
Suitsukkeita ruokailutilassa
 
Ruokailutila
 
Ruokailu on se hetki päivästä, jolloin perhe tai ystäväpiiri voi kokoontua viettämään yhdessä aikaa raskaan työn jälkeen. Onkin kannattavaa uhrata kunnolla aikaa ruoasta nauttimiselle. Jo siirtyminen toiseen tilaan syömään auttaa siirtymään myös uuteen, rauhalliseen ruokailuhetkeen ruoanlaiton jälkeen. Ruokailuhuoneen on parasta olla hyvin valaistu ja melko minimalistinen, samoin sen tuoksujen: näin huomio keskittyy itse pöytään. Suitsukkeita voi käyttää hyvin osana kattausta; erityisesti pienet suitsukekartiot ovat kauniita jollekin somalle alustalle asetettuna. Suitsukkeista kannattaa kuitenkin varsinaisesti nauttia vasta ruokailun jälkeen, jolloin palamaan voi laittaa kaksikin kartiota kerrallaan. Kattaukseen suitsukkeiden kanssa sopivat hyvin myös pienet kynttilät kartioiden tapaan kahden tai kolmen kappaleen ryhmiin siroteltuina. Myös tuoreet kukat sopivat, joskin niitä kannattaa ottaa pöydälle vain yksi tai kaksi. Puutarhassa tai muuten luonnon keskellä aterioitaessa suitsukkeet ovat aivan täydellisiä.
 


Keittiö

Keittiö on kodin sydän, joten sen täytyy olla lämmin ja mukava. Keittiö on myös paikka, jossa voi seurustella ruoanlaiton tai kahvikupposen ääressä; se on paikka, jonne ihmiset juhlissa yleensä kerääntyvät. Siksi on tärkeää, että keittiö on puhdas, siisti ja hyväntuoksuinen. Monilla suitsukkeilla on antibakteerisia vaikutuksia, joten niitä polttamalla keittiö pysyy sekä miellyttävän tuoksuisena että puhtaana. Mänty (pine) ja citronella ovat molemmat mainioita suitsukkeita keittiön raikastamiseen; molempia käytetään myös monien puhdistusaineiden tuoksuina. Keittiöön sopivia tuoksuyhdistelmiä ovat myös esimerkiksi eukalyptus (eucalyptus), kaneli (cinnamon) ja mänty (pine). Kaikkia tuoksuja voi käyttää myös yksittäin. Kun teet ruokaa, siivoat tai istutat yrttejä ikkunalaudallesi keittiössä, voit polttaa samalla suitsukkeita (kuitenkin mielellään hieman kauempana ruoasta) ja saada työn näin tuntumaan mukavammalta. Tähän tarkoitukseen kannattaa käyttää lämpimiä tuoksuja kuten kanelia (cinnamon), vaniljaa (vanilla) tai neilikkaa (clove) piristävän appelsiinin (orange) kera.
    

Käytävä

Ei ole väliä onko käytävä kapea, leveä, pitkä vai lyhyt. Se on siirtymä huoneesta toiseen, ja siksi sitäkin tärkeämpi luoda viihtyisäksi. Pimeään käytävään kannattaa luoda lisää valoa avartamaan tilaa. Myös harvat, mutta tarkoin valitut esineet luovat tilasta asutun tuntuisen. Suitsukkeiden tuoksuiksi kannattaa pimeään käytävään valita appelsiinia (orange) tai bergamottia piristämiseen ja mielen kohottamiseen. Kotoisia, lämpimiä tuoksuja saa aikaan kanelilla (cinnamon) ja neilikalla (clove). Mirha (myrrh), santeli (sandal) ja patchouli taas tekevät eteisestä tyynen ja arvokkaan sisääntuloalueen rauhallisempiin tilaisuuksiin.
Suitsukkeita käytävällä
 
Makuuhuone

Makuuhuone on rentoutumisen pyhättö: siellä saamme omaa rauhaa ja siellä myös nukumme yleensä kahdeksan tuntia vuorokaudesta. Tuossa tilassa siis voimme rauhoittaa mielemme päivän tapahtumista ja unohtaa keskeneräiset työmme. Tästä syystä makuuhuone on mitä otollisin paikka luoda siitä oma tunnelmallinen tilansa.
     
Tämä edellyttää mm. kaiken häiritsevän, epäsiisteyden, keskeneräisten projektien ja elektroniikan siirtämistä pois makuuhuoneesta. Suitsukkeiksi sopivat hyvin sitruunaruoho (lemongrass), laventeli (lavender) ja santeli (sandal). Suitsukkeiden lisäksi harmonia voi palvella myös muita aistejamme: makuuhuoneen värien, miellyttävien materiaalien ja kynttilöiden merkitystä rauhoittumisessa ei kannatakaan väheksyä. Väreiksi kannattaa valita rauhallisia, viileitä värejä; kirkkaat värit voivat häiritä lepoa. Koska makuuhuone on rauhoittumisen lisäksi myös paikka, jossa voimme viettää aikaa kumppaniemme kanssa, sensuellit suitsukkeet sopivat makuuhuoneen tunnelmanluojiksi yhtälailla. Kukkaistuoksut kuten jasmiini (jasmine) ja ruusu (rose) sopivatkin edistämään intiimielämää.
Suitsuke kylpyhuoneessa

Kylpyhuone

Kylpyhuone on tuoksujen taivas: onhan se mahdollista täyttää lattiasta kattoon tuoksukynttilöistä tuoksusaippuaan ja kaikkeen, millä itseänsä sitten voikin hajustaa. Huoneen itsensäkin puhtaudesta on kuitenkin pidettävä huolta; samoista syistä kuin keittiö, myös kylpyhuone kannattaa puhdistaa suitsukkeiden avulla silloin tällöin. Saippuan ohella suitsukkeet sekä tuoksuöljyt ovat erinomaisia myös kehon ja mielen puhdistamiseen. Kylpyyn ne tuovat myös tunnelmaa. Kylvystä voikin tehdä rituaalin kynttilöillä ja tuoksuöljyillä massiivisine kylpypyyhkeineen, pehmoisine tohveleineen ja vaahtoavine saippuoineen. Suitsukkeiksi hyviä valintoja ovat rentouttavat kamomillan (camomile), gardenian tai laventelin (lavender) tuoksut. Laventeli onkin ollut kylpyhuoneen suosituin tuoksu aina Rooman valtakunnan ajoista lähtien. Virkistävän suihkun seuraksi sopivat sen sijaan eukalyptus (eucalyptus) ja mänty (pine), jotka pitävät mielen kirkkaana. Ylang-ylang taas on eksoottinen ja sensuelli, ja sopii romanttisiin kylpyhetkiin. Saunatuoksuiksi sopivat mainiosti puupohjaiset tuoksut kuten seetripuu (cedarwood) ja mänty.
 

Ulkotilat   
      
Myös terassin tai parvekkeen voi tehdä viihtyisäksi suitsukkeiden avulla. Ulkona voi käyttää erityisen isoja suitsuketikkuja, joita voi asetella esimerkiksi kukkapenkkeihin tai -ruukkuihin. Myös kartiot sopivat ulkotiloihin mainiosti, sillä kartiosuitsukkeet tuottavat tikkuja enemmän savua. Eri aikaan kesästä kannattaa käyttää myös erilaisia tuoksuja. Keskikesällä kukkaiset jasmiini (jasmine), ruusu (rose) ja laventeli (lavender) ovat täydelliset ulkotiloihin; myöhäiskesästä mausteisemmat kaneli (cinnamon), patchouli ja ruusupuu (rosewood) sopivat paremmin tunnelmaan. Ulos kannattaa myös kerätä lamppuja, kynttilöitä ja lyhtyjä luomaan valoa ja mukavuutta öisiinkin istuskeluhetkiin. Hyönteisten karkotukseen suitsukkeet ovat suorastaan loistavia ennen kaikkea tuoksunsa ansiosta, mutta myös palamisen sivutuotteet eivät miellytä hyönteisiä. Erityisesti sitruspohjaiset tuoksut kuten sitruunaruoho (lemongrass) karkottavat hyönteisiä tehokkaimmin. Ulkotiloissa suitsukkeiden polttaminen on "helpompaa" verrattuna sisätiloihin, sillä ulkona happea on runsaasti tarjolla ja tuoksu on kepeämmin aistittavissa.
       
 Suitsuke ulkona 
 
Suitsukkeet eri mielialoihin

Virkistävät
      
Suitsukkeet ovat tehokas apu ajoittaiseen väsymykseen; kevyet, mielialaa nostavat tuoksut toimivat vastalääkkeenä saamattomuudelle ja uupumukselle. Tuoksut ja värit yhdessä ovat vielä voimakkaampia mielenvirkistäjiä. Parhaat virkistävät värit ovat eläväiset vihreät, purevan keltaiset, terävät turkoosit ja jäiset aquat. Suitsuketuoksuista sitrushedelmäiset ovat hyviä: sitruuna (lemon) herättää ja saa liikkeelle heti aamusta, kun taas lime poistaa stressiä. Tuoksuyrteistä sitruunaruoho (lemongrass) nostaa mielialaa, bergamotti puolestaa viekoittelee. Puutuoksuista mänty (pine) ja sypressi (cypress) auttavat henkiseen väsymykseen, kun taas eukalyptus (eucalyptus) raikastaa mieltä.
 

Rentouttavat   

Rentoutuakseen täytyy ihmisen osata pysähtyä, "vain olla". Kykenemättömyys rentoutumiseen johtaa vähitellen niin unettomuuteen kuin stressiinkin. Neutraalit sisustuksen värit, kuten pehmeät lilat, siniset ja malvat auttavat tuottamaan rauhallisen ympäristön. Kylvyt ennen unta auttavat myös. Suitsuketuoksut ovat mitä parhaimpia rentouttajia. Kukkatuoksut ovat hyviä: laventeli (lavender) on voimakas rentouttaja sekä fyysisesti että henkisesti. Kamomilla (camomile) taas on hyvä unilääke. Muista kuin kukkaisista tuoksuista salvia (sage) auttaa hillitsemään stressiperäisiä päänsärkyjä ja mirha (myrrh) rauhoittamaan tunteita. Santelipuu (sandalwood) puolestaan helpottaa epävarmuuden aiheuttamaa jännitystä. Hyvä tapa rentoutua on varata vaikka 15 minuuttia aikaa, sytyttää suitsuke ja antaa rauhoittavien tuoksujen hiljalleen viedä kiireen ja stressin pois.


Energiaa antavat
    
Voimaton olo on melko tavallinen ongelma, varsinkin pitkän talven, sairauden tai työrupeaman jälkeen. Väreistä tulenpunaiset, liekehtivät oranssit ja tummat vaaleanpunaiset auttavat energiaa palautumaan raskaan kauden jälkeenkin. Tuoksuista sopivia ovat kevyet, pirteät ja mausteiset aromit sekä yrtit. Kiinassa inkivääri (ginger) on energiaa antavana tuoksuna hyvin suosittu. Basilika (basil) puolestaan poistaa henkistä ja fyysistä väsymystä ja kaneli (cinnamon) lämmittää
 

Mielialaa kohottavat

Hauskanpito, mielihyvä ja hyvä olo ovat onnellisuuden perusta. Melankoliasta auttavat nousemaan myös pirteät värit ja oikeanlaiset tuoksut. Aurinkoiset keltaiset, vivahteikkaat oranssit, kirkkaat vaaleanpunaiset ja vihreät ovat kannattavia värivalintoja. Sitrushedelmäiset tuoksut kuten appelsiini (orange) ja citronella nostavat mielialaa puhdistamalla. Kukkaistuoksut taas muistuttavat kesäpäivistä. Bergamotti ja laventeli (lavender) tasapainottavat. Palmarosa, sitruunaruoho (lemongrass) ja citronella antavat toivon tunteen ja edistävät henkistä paranemista. Ruokayrteistä ja mausteista mielialaa kohottavia vaikutuksia tuottavat basilika (basil), kaneli (cinnamon) ja neilikka (clove).
Suitsuke rauhoittumiseen


Rauhoittavat

Tunteiden myrskyihin eksyminen on helppoa ja sitä tapahtuu meille kaikille. Rauhoittuminen lähtee jälleen ympäristöstä. Harmoniset, hiljaiset värit ja pehmeä valaistus rauhoittavat. Samoin tekevät rentouttava musiikki ja kukkaiset suitsukkeet. Laventeli (lavender) rauhoittaa voimakkaasti ja on hyvä esimerkiksi mirhan (myrrh) kanssa.

Kamomilla (camomile) rauhoittaa hermoja, tasapainottaa mieltä ja poistaa stressiä. Salvia (sage) auttaa puolestaan paniikkiin ja ahdistukseen. Puista seetri (cedar) on loistava ärsytykseen ja agressioon. Frankinsenssi (frankincense) ja seetripuu (cedarwood) auttavat rauhoittumaan myös hengitystä ja mieltä. Helpoin tapa rauhoittua onkin ottaa aikaa itselleen, sytyttää suitsuke ja hengitellä rauhallisesti. Ruusu (rose) lieventää vihan, mustasukkaisuuden, syyllisyyden ja kaunaisuuden tunteita.

 
Viettelevät
       
Antiikin ajoista lähtien tuoksulla ja seksuaalisuudella on ollut vahva yhteys; tuoksu onkin perinteisesti ollut rakkauden lahja. Idässä rakastelu nähtiin mystisenä kokemuksena ja seksuaalisia nautintoja verrattiin taiteeseen. Seksiin voi virittäytyä lämpimillä vaaleanpunaisilla, syvillä punaisilla ja oransseilla sekä kastanjanruskeilla sävyillä. Materiaaleiksi kannattaa valita samettia, satiinia tai pehmeää puuvillaa. Kynttilät, pehmeä musiikki ja monet tuoksut sopivat hyvin viettelevään tunnelmaan. Myskiset (musk) tuoksut sopivat viettelevään tunnelmaan parhaiten. Jasmiinin (jasmine) ja ruusun (rose) eroottiset tuoksut ovat syystä olleet käytettyjä lemmenjuomissa: ne vapauttavat estoja ja tuottavat fantasioita. Lisäksi jasmiini (jasmine) tunnetaan seksuaalista virettä nostavana kasvina. Muista kukista ylang-ylang on tunnettu rauhoittavasta ja viekoittelevasta tuoksustaan. Puista santelin (sandel) eksoottinen tuoksu on syvästi viettelevä ja aisteja herättävä. Myös patchouli inspiroi mieltä, tuottaa eroottista latausta ja stimuloi tunteita.

 
Inspiroivat
 
Jokainen tarvitsee inspiraatiota silloin tällöin. Koska tuoksulla on suora vaikutus siihen osaan aivoista, joka hallitsee luovuutta, on suitsukkeita käytetty mielikuvituksen stimuloinnissa kautta aikain. Yksi tehokkaimmista tuoksuista on frankinsenssi (frankincense), joka auttaa pääsemään tunteisiin kiinni. Aromia kannattaa täydellisen tehokkuuden saavuttamiseksi polttaa mieluiten lämpimässä ja halutessaan yhdistettynä inspiroivaan musiikkiin. Jos kaipaa jotain vähemmän voimakasta, eukalyptus (eucalyptus) on hyvä, hengitystä syventävä tuoksu, joka auttaa keskittymää luovaan työskentelyyn. Vaniljantuoksuinen benzoin toimii samoin ja vahvistaa myös muiden aromien tehoa. Santeli (sandal) puolestaan auttaa pääsemään irti kyynisyydestä ja edistää spontaanien ideoiden syntyä. Myös mausteiset tuoksut auttavat luovassa työssä.
        

Suitsukkeet eri vuodenaikoihinSuitsuke keväällä
      
 
Kevät
 
Pitkän talven jälkeen on luonto raikkaimmillaan. Ensimmäiset vihreät kasvit ilmestyvät luontoon ja monet tuoksut leijailevat ilmassa. Kauden suitsukkeet seuraavat luonnon linjaa: ne ovat selkeitä, puhtaita ja intensiivisiä. Kevät onkin ihmiselle hyvää aikaa elvyttää aistejaan. Keväällä kannattaa myös siivota pois talven tomut ja aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Puhdistuksessa apuna toimivat laventelin (lavender), santelin (sandal), sitruunaruohon (lemongrass), meripihkan (amber) ja männyn (pine) tuoksut. Eukalyptus (eucalyptus) auttaa lopettamaan haaveilun ja keskittymään siivoamiseen. Mänty (pine), seetri (cedar) ja sypressi (cypress) antavat puolestaan mielelle voimaa ja helpottavat fyysistä jännitystä. Koska keväällä ihminen on myös valmiimpi hyppäämään mukaan uusiin asioihin, kannattaa sitrustuoksujakin suosia: ne inspiroivat ja luovat hyvää mieltä, kevätauringon lisäksi tietenkin. Basilika (basil), rosmariini (rosemary) ja muut yrttituoksut voivat myös auttaa karistamaan pois motivaation puutteen ja talven laiskuuden.
      

Kesä
       
Kesä on rentoutumisen ja loikoilun vuodenaika. Se on aika, jolloin voi vaalia elämän makeutta ja nauttia lämpimistä päivistä. Tästä syystä myös kesän tuoksut ovat makeita: hedelmäisiä, vihreitä ja kukkaisia. Kesä on kevättäkin enemmän täynnä tuoksuja; erityisesti ilmassa on niiden samojen kukkien tuoksu, joita myös suitsukkeissa suositaan. Esimerkiksi kesäruoissa kannattaakin harrastaa tuttuja kasveja tuoreena: minttua, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia voi ripotella aromaattiseksi lisäksi vaikka salaatteihin. Jos lähdet kesällä matkalle, ota suitsukkeita mukaasi: kotoisat tuoksut estävät kaukomaillakin ikävää. Koska myös romantiikka kuuluu kesään, ei ole syytä unohtaa sensuellejakaan suitsukkeita. Kesän romanttisiin hetkiin sopivat hyvin esimerkiksi jasmiini (jasmine), ruusu (rose) ja ylang-ylang. Sitrushedelmäiset suitsukkeet, kuten citronella, ja sitruunaruoho (lemongrass), puolestaan sopivat kesäiltoihin, sillä niiden kirpeä tuoksu paitsi raikastaa, saa myös hyönteiset pysymään loitolla. Myös vahva, lievästi sitrusmainen vetiver sopii mainiosti kesäisiin iltoihin.
         

Syksy

Syksy on aamu-usvan, kylmenevien päivien ja sadonkorjuun aikaa. Luonto puhkeaa väreihin, mutta ilma ei ole enää täynnä kukkaisaa tuoksua: lehtien pudottua jäävät jäljelle vain suuret, jykevät puut. Syksyn tuoksut ovatkin kauteen sopivasti lempeitä ja metsäisiä. Seetrillä (cedar) on vahva, rikas aromi, joka luo miellyttävän, raikkaan tunnelman. Seetri (cedar) sopii myös eukalyptuksen (eucalyptus) ja jasmiinin (jasmine) kanssa. Myös patchouli ja ruusupuu (rosewood) ovat mainioita syksyn puutuoksuja; ne sopivat lisäksi masentavien syyspäivien piristykseen. Santeli (sandal) auttaa puolestaan ehkäisemään tuskallisten muistojen tai kesän nostalgian nousemista pintaan. Syysilloissa on kaikesta surumielisyydestä huolimatta myös paljon tunnelmaa. Sitä kannattaakin ruokkia polttamalla suitsukkeita ja kynttilöitä ja kuivaamalla vaikkapa yrttejä talven varalle.  Suitsuke talvella
 

Talvi

Talven kirpeät pakkaspäivät, kirkkaat yötaivaat ja luonnon nukkuminen osoittavat talven kauneuden. Vaatii kuitenkin paljon voimia selvitä puolivuotisen kylmyyden ja pimeän yli. Talvi onkin syystä sisälläolon vuodenaika. Se on aika, jolloin on mahdollisuus sulkea akkunat ja viettää aikaa perheen ja ystävien seurassa. Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi keho tarvitsee myös tukevaa ruokaa, paljon unta ja jotakin ylläpitämään henkistä hyvinvointia: lämpimiä, mausteisia ja täyteläisiä tuoksuja. Talvi-iltoihin kannattaakin kokeilla neilikkaa (clove) ja kanelia (cinnamon) appelsiinin (orange) kanssa. Neilikka (clove) on hyvä talvituoksu, sillä se on myös antiseptinen aines ja täten auttaa estämään ja hoitamaan talven tautiepidemioita. Samoin toimii kaneli (cinnamon) vahvistaen immuunijärjestelmäämme. Talven pimeydessä mieltä valaisevia tuoksuja ovat mm. rosmariini (rosemary) ja salvia (sage). Hoitavien ominaisuuksiensa lisäksi suitsukkeet sopivat mainiosti myös moniin talven tunnelmallisiin juhliin. Makeat, mausteiset tuoksut kuten suklaa (chocolate) ja vanilja (vanilla) sopivat sen sijaan hyvin pimeneviin iltoihin.

    
Lähteet:
    
     Rosen, Diana (2002): Incense - Bringing incense into the home. Storey Publishing
     Airey, Rahe; & Melling, Charlotte (2005): Incense and scent in the home. Aquamarine
     Wikipedia: suitsuke